Ihmeellistä miten nopeasti lapset kehittyvät. Poika kasvaa sellaista vauhtia, että sitä on vaikea ymmärtää. Kolme kuukautta sitten hän harjoitteli vielä haparoiden konttaamista ja tänään käveltiin jo monta metriä. Suukin käy kuin papupata, kun vielä saisi kielen tottelemaan sanoja. Maailman hienoin poika!

Viime viikonloppuna huomasimme olevamme raskaana. Ensimmäinen kommenttini oli "Jee poika saa pikkusiskon!", mihin vaimo totesi että "se on toinen poika".

Vaimo pelkäsi, että raskaaksi tuleminen saattaisi olla yhtä vaikeaa kuin ensimmäisen kanssa. Toisin kävi. Taitaa olla niin, että kun ensimmäinen lapsi on saatu niin raskaaksi tulemiseen ei paljon muuta tarvita kuin pelkkä ajatus. Tosi mahtava juttu, Pikkuepeli saa kohta kaverin!

Sain pohdittua asiaa viikolla. Ensimmäinen raskaus oli parisuhteelle rankka. Lasta oli toivottu kauan ja se lisäsi vaimon paineita tehdä kaikki oikein. Tiesimme, että raskaus muuttaa äidin elämää monin tavoin, mutta kukaan ei ollut puhunut siitä hormonimyrskystä johon nainen joutuu. Riitelimme paljon ja tuleva äiti raivosi ja purki tunnekuohunsa minuun.

Uutinen uudesta raskaudesta nosti esiin pelkoja tulevasta. Raskausoireitakin kun oli jo näkyvillä: nauretaan ja sekunnin päästä itketään, käydään ylikierroksilla ja päädytään suuttumaan ja raivoamaan. Otimme tänään monta kertaa yhteen. Onneksi kykenimme lopulta rauhoittumaan sen verran, että pystyimme käymään järkevän keskustelun siitä mikä rassasi.

Kerroin, että minua pelotti vaimon muuuttuminen hormonihirviöksi, minkä vuoksi olin ollut viikolla etäinen, hiljainen ja tiuskiva. Vaimo pyyteli anteeksi omaa kiukutteluaan ja haukkujaan. Raskaana on herkkänä kaikille tunteille. Naiset ovat usein herkkiä tulkitsemaan miesten sanomiset negatiivisesti. Niin sanottu pukeutumisparadoksi on jokaiselle miehelle tuttu. Naisen kysymykseen siitä kumpi hame on kauniimpi ei ole miehen kannalta onnistunutta vastausta. Lopputulos on useimmiten aina se, että mies on jotenkin onnistunut haukkumaan naista lihavaksi. Raskaana olevat naiset pyörittävät miehen sanat päinvastaisiksi aivan varmasti. Väärällä äänensävyllä sanottu kohteliaisuus on suuri loukkaus heidän äitiyttään vastaan.

Onneksi tiedämme nyt etukäteen mitä saattaa olla edessä ja osaamme varautua siihen puremalla tarvittaessa huulta ja keskustelemalla pienistä asioista ennen kuin ne muuttuvat ilmiriidoiksi. Toivon myös, että vaimo osaa ottaa toisen raskauden rennommin kuin ensimmäisen.

Elämän Helvetti blogissa Vinnie oli kommentoinut raskausajan riitoja seuraavasti:

Raskaushormonit mulla ainakin teki sen että riitaa tuli ihan älyttömistäkin asioista, ja sitten niitä pelkoja että lopun ikää on kuin pallo jalassa kun on lapsia.. tavallaan onkin.. meneehän se osa vapautta, mutta antaa se niin paljon enemmän, ettei sitä osaa kaipaakaan, eikä se kokonaan kahlitse jossei anna kahlita

Terapeutilla ei ollut minulle sopivia vastaanottoaikoja. Täytyy etsiä toinen terapeutti sillä uskon että tulen tarvitsemaan niitä.

Tunnisteet: perhe, raskaus

This entry was posted by minä, on sunnuntai 10. helmikuuta 2008. You can leave your response.