En ole hetkeen kirjoittanutkaan kuulumisia ja nyt en tiedä että mistä oikein aloittaisin. Ehkä aloitan viljelypalstauutisella.

Arpao-onni oli meille suotuisa ja saimme kuin saimmekin puolen aarin pläntin kaupungin viljelypalstalta. Olen käynyt jo muutaman kerran ihastelemassa valtaustamme. Valitettavasti edellinen puutarhuri ei ollut syksyllä kääntänyt maata joten edessä on kova kuokkiminen ja mullan kääntö. Hyvä puoli taas on se, että edellinen vuokralainen jätti jälkeensä neljä komean kokoista herukkapensasta. Pensaiden laji selviää keväämpänä kun lehdet ovat auenneet.

Nyt alkaakin jo kylvönäppejä polttelemaan. Keittiön ikkunalle täytyy tehdä tilaa uusille idätyspurnukoille. Pöytä on jo pullollaan parvekkeelle päätyviä kasveja: pihvitomaatin taimia, kirsikkatomaatteja, basilikaa, sitruunabasilikaa, oreganoa, timjamia, rosmariinia ja mustasilmä susannan taimia.

Ensi viikonloppuna täytyy käydä kääntämässä palsta ja säistä riippuen istuttaa porkkanat ja ensimmäinen erä nauriita. Milloinkohan perunat voi istuttaa? Muutakin hommaa riittää. Pitäisi nikkaroida kompostikehikko ja työkalulaatikko, viimeistellä istutussuunnitelma sekä ostaa harsoa suojelemaan porkkanan taimia kylmältä. Kastelukannun ehdinkin jo ostaa.

Parvekkeellakin on nikkaroitavaa. Tomaatteja varten täytyy rakentaa laatikko ja mustasilmä susannat voivat myöhemmin kiipeillä kiinnitystä odottavaa parvekesäleikköä pitkin. Kirjoittelen taas myöhemmin lisää palstakuulumisista.

Kuopus voi massussa hyvin ja kasvaa huimaa vauhtia. Ensimmäisen raskauden aikana ehti raskauteen ja sikiön kehitykseen kiinnittää enemmän huomiota kuin nyt. Ensimmäiset kolme kuukautta, mitkä ovat raskauden herkin aika, menivät kuin siivillä. Vilkas kaveri potkii jo silloin tällöin äitiä ja heiluttelee käsiään ultrakuvissa. Noin 10 senttinen lapsi on jo valmis ihminen. Nyt tarvitsee enään vain kasvaa, kasvaa ja kasvaa.

Esikoisellakin menee lujaa. Pikku Mies juoksee jo ja tapailee sanoja ahkerasti. Suosikkisanoihin kuuluvat: Kakka (mikä tarkoittaa sitä itseään, rekkaa tai jotain muuta asiayhteydestä riippuen), Ei (usein käytetty sana mikä helpottaa kanssakäymistä huomattavasti - onko nälkä? - Ei), Kukka, Hiekkakakka (hiekkakakku, josta saa uskomattoman paljon iloa irti) ja Iti (isi).

Parisuhde on ollut viime aikoina jälleen kovilla. Raskauden tuoma väsymys ja mielialan mullistukset yhdistettynä minun iltaiseen tietokoneen tuijotukseen ovat pitäneet meidät toisistamme etäällä ja varovaisina. En ole muistanut kertoa fiiliksistäni vaimolle. Täytyy korjata asia ja varata taas isovanhempia lapsen vahdiksi.

Töissä menee hyvin. Sain reilun palkan korotuksen ja olen hidastanut viime syksystä tahtia reilusti. Silloin tällöin yhä ahdistaa kun kalenteri ei ole tupaten täynnä tehtäviä ja kokouksia. Tavallaan stressin ja kiireen puute aiheuttaa stressiä - teenkö tarpeeksi?

Tunnisteet: kasvit, parisuhde, perhe, raskaus, työ

This entry was posted by minä, on sunnuntai 13. huhtikuuta 2008. You can leave your response.