Hidas viikkoni alkoi hyvissä merkeissä. Olin maanantaina tavallista paremmalla tuulella ja olo tuntui energiseltä. Tämä on muuten aika uutta minulle. Aiemmin olin viikonlopun ryyppyputken jälkeen aivan loppu ja krapula kesti usein tiistaihin. Tiistaina huomasin, että kalenterini oli ehtinyt täyttyä kahdessa päivässä aivan tupaten täyteen. Keskiviikkona löysin vapaata aikaa puolen tunnin tapaamiselle vasta viikon päästä. Torstaina työpäivä venyi jo 11 tuntiseksi.

Työtahdin hidastaminen on vaikeaa. Nyt kun olen kiinnittänyt enemmän huomiota siihen kuinka teen töitä, olen huomannut, että hoppuilen liiaksi. Teen asiat usein hätiköiden, jotta voisin siirtyä seuraavaan tehtävään. Turhan kiirehtimisen vuoksi tulee tehtyä huolimattomuusvirheitä. Toisaalta näin minulle muodostuu myös taukoja työntekoon, kun saan tehtyä työt nopeammin kun olin suunnitellut.

Kiirehtiminen ottaa kuitenkin hermoille. Jalat polkee lattiaa ja on vaikeaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Tuntuu kuin olisin epäonnistunut. Täytyy vain jatkaa opettelua. Ensi viikolla minun on pakotettava itseni hidastamaan ja kieltäytymään "pikku tehtävistä". Pakko.

Taiji rauhoitti alkuviikolla mukavasti. Treenien jälkeen oli lämmin ja rentoutunut olo: lihakset olivat lämpimät ja venyneet ja mieli tyynenä. Varasin tapaamisajan terapeutille.

Tunnisteet: mietteet, taiji, työ

This entry was posted by minä, on lauantai 19. tammikuuta 2008. You can leave your response.